maanantai 4. huhtikuuta 2016

Näyttelymenestystä ja menestyksettömyyttä

Olen vasta tämän vuoden alkupuolella tutustunut VSN:n näyttelyihin, kuin myös innostunut NJ:stä uudestaan. Osalla hevosistahan Lymiessä on rakennekuvat, vaikka osalla aivan kauheatkin, mutta ajattelin jokaisen rakennekuvallisen ainakin kerran ilmoittaa näyttelyihin, ja katsoa tuleeko menestystä vai jäädäänkö häntäsijoille.

 Ja mitä rakenteisiin tulee, olen aivan onneton arvioimaan esimerkiksi tekkejen ja friisien rakenteita. Näille roduille näyttelyitä tuntuu piisaavan, joten olen päässyt kokeilemaan onnea kyseisten rotujen kanssa, vaikka yleensä ilman menestystä jäädäänkin.

Loistava esimerkki friisitamma Friedhof Kleinkind, jonka ilmoitin jopa neljään näyttelyyn, aina yhtä huonolla tuloksella palaten. Noh, tämän tamman näyttelyt olivat ainakin tässä, mutta enpä aikaisemmin ole tainnut törmätä 26 pisteen arvosteluun, hurja tulos!
Mutta friisiläisille luokkia siis tuntuu riittävän. Ainakin oman friisikannan näyttelyttämiseen.

Ongelmaksi nousee enemmänkin harvinaisemmat rodut, esimerkiksi irish draught-ori Colm Dohlmann. Ori on komea kuin mikä, muttei meinaa mahtua mihinkään luokkaan. Kaikki luokat mihin vain puoliverisiä tai suomenhevosia saa ilmoittaa, tuntuvat täyttyvän viidessä minuutissa. No, takana yhdet näyttelyt ja sijaksi seitsemäs, mutta jos mainintaan "sertin arvoinen" luotetaan, yritetään vielä tulevaisuudessakin muutamaan luokkaan mahtua.

Amerikanponitamma Zaninah Fire Fieldsin irtoSERT ei sen sijaan suurikaan yllätys ollut, eli tälle tammalle odotan nyt ainakin kantakirjausta.

Rakas kasvattini campolino Modesto do Lymie kävi kaksissa näyttelyissä. Muut hevoset-luokassa menestys jäi saamatta, mutta harvinaisten hevosorien luokassa ori pääsi kolmanneksi ja irtoSERTille. Näistä en nyt tiedä mihin luottaa, mutta ehkä kolmas näyttely antaisi hieman suuntaa lisää. Totta kai toivoisin vain onnea ja menestystä kasvatilleni, ja olisihan se hienoa tiettävästi ensimmäinen kantakirjattu campolino virtuaalimaailmassa omistaa. Ja tästä pääsisinkin aiheeseen, miksen vieläkään ole törmännyt Ionicia lukuun ottamatta campolinon omistajaan, mutta jätänpä sen nyt toiseen kertaan...

Morganit ovat myös menestyneet näyttelyissä, tai ne huimat kaksi kolmesta, joita näyttelyihin olen ilmoittanut. Mutta sitä en edes ihmettele, koska internetti on täynnä toinen toistaan komeammin poseeraavaa morgania.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti