Harvinaisten kuvien tilanne

Kuulen usein(heh, siis luen), että harvinaisia ei halua/uskalla harrastaa, koska kuvia ei löydy. Ja tämä on taas minun mielestäni ehdottomasti kehnoin syy olla harrastamatta harvinaisia rotuja. Ehkä hieman enemmän vaivaa se kuvien metsästäminen voi kyllä tuottaa, mutta että vaikeaa? Tai että ihan mahdotonta? Ehei.

Itsellä toistaiseksi vielä menee kuvien kanssa hyvin. Ei juurikaan ole vielä tullut puutteita, mutta toisaalta olenkin rotujeni kanssa vasta toisessa, maksimissaan kolmannessa sukupolvessa omia kasvatteja, että eiköhän se kuvapulakin ole siellä tulossa.

Mutta kuten sanoin, toistaiseksi menee vielä hyvin. Esimerkiksi seuraavilla roduilla menee ihan ruilakasti, tavalla tai toisella.

• Camargue - Kuvia löytyy runsaasti, varsinkin jos vähääkään höllää vaatimuksiaan laadun suhteen. Löytyy huonolaatuista ja rakeista kuvaa, mutaisia hevosia, rakennekukkasia ja kaikkea tältä väliltä. Oikeasti laadukkaat rakennekuvat ovat harvassa. Tämä ei onneksi minua haittaa, sillä camarguehan on niin käyttöratsu kuinhevonen vain voi olla. Liikekuvat ovat sitä paitsi vähintään yhtä hienoja kuin rakennekuvat, vaikka niillä ei näyttelyihin asiaa olekkaan. Toisinaan käytössä on vain kimojen ponien ja hevosten kuvia, jotka omaan silmään kuitenkin camrguesta helposti menevät, vaikka jostakin syystä pyrinkin 99% käyttämään vain aitojen rotuponien kuvia. Kuvapulaa ei siis toistaiseksi ainakaan camargueilla ole.

• Nonius - Kuvia löytyy kohtalaisen hyvin, toistaiseksi. Ja ainakin jos uskaltaa käyttää samasta hevosesta useampiakin kuvia, ja toisinaan soveltaa jonkun tumman rakennehirviöpuoliverisen kuvien kanssa. Pikku hiljaa silti alkaa hirvittää, mitenhän tässä käy, kun kuvat alkavat loppumaan. Pitäänee varmaan alkaa piirtämään, tai höllätä tuota, että kuvassa pitäisi aito nonius oikeasti olla.

• Murge - Kuvia löytyy oreille runsaastikin, mutta tammat tuottavat jo hieman ongelmia. Tästä varmaan johtuukin, miksi murgenhevosilla(kin) orikasvatteja syntyy rutkasti enemmän kuin tammoja. Muutama uusi kuvalupa ei olisi kyllä pahitteeksi. Pitääkin laittaa listalle.

• Venäjänratsuhevonen - Kuvia löytyy. Ihan rotunsa oikeita edustajia löytyy mukavasti, mutta vaihtelunkin vuoksi sallitaan kuvat myös kevyemmistä, mustista puoliverisistä, joiden ulkonäössä kuitenkin vaadin olla sitä "jotain". Mitään tavallista pullapuokkia en venäjänratsuhevosen kuvaksi sentään ikinä ilkeäisi laittaa.

• Clevelandinruunikko - Heh. Yksi lempiroduistani, mutta ainuttakaan kuvalupaa en ole kuudessa vuodessa saanut tehtyä. Hieman hävettää kyllä myöntää, etten edes tiedä mitä kaikkea tallin clevelandien kuvissa seikkailee. jotkut voivat ihan sattumalta olla rotunsa edustajia, mutta muuten kuvat ovat vähän sieltä täältä ongittu. Tähän pitäisi kyllä laittaa muutos...

Puoliveristen kuvat harvinaisilla, plääh

Olen yleensä todella tarkka, että harvinisen rodun edustajan kuva näyttää rodunomaiselta. Miksi?

Yksi suurimmista syistä miksi ihastuin harvinaisiin, on juuri ne kuvat. Suomenhevosia, lämminverisiä, shetlanninponeja yms. pääsen ihailemaan kotikonnuillakin. Lusitanot, criollot ja sen sellaiset sen sijaan olisivat varsinaista herkkua nähdä livenä. Toistaiseksi olen kuitenkin tyytynyt  kuviin ja niiden ihailemiseen.

Lisäksi nykyään tuntuu, että joka toisella hevosella on samat kuvat. Ei siinä mitään, vapaasti kopioitavat kuvat kunniaan, mutta kun joka toinen suomenhevonen näyttä Pirjo Paanasen kuvaamalta suomenhevoselta, alkaa se yksilöllisyys hevosiin kadota. Tai näin minä ainakin asian koen. Olisi outoa omistaa vaikka suomenhevonen, jonka joka toinen sukulainen sukutaulussa omistaisi Voiveikon kuvat, ja vielä samanlaiset rakennekuvat samaisella paikalla kuvattuna. Tai pitää tallissa seitsemää eri suomenhevosta, joilla kuudella olisi samasta hevosesta kuvat, siltä samalta Vermon nurmikentältä kuvattuja.

Kun näen uuden tallin mainostavan itseään ja harvinaisia rotuja, ensimmäisenä tietenkin syöksyn  ihailemaan ja tutkimaan hevosten kuvia. Liian usein tulee kuitenkin vastaan doneja, jotka näyttävät naapurin Martan 18-vuotiaan puoliveriseltä roikkuvine mahoineen ja olevan niin kaukana kaikesta siitä, mitä odotan donin nähdessäni (kiiltävää karvaa, ehkä rujoa rakennetta jne.) Toisin sanoen furiosojen, noniusten, frederiksborgien ja donien kuvien tilalla, edes rotuja muistuttavien, tilalla on samanlaiset massapuoliverisen kuvat,  kuin millä tahansa siansaksapuoliverisellä. Ei näin.