Näyttelymenestystä ja menestyksettömyyttä

Olen vasta tämän vuoden alkupuolella tutustunut VSN:n näyttelyihin, kuin myös innostunut NJ:stä uudestaan. Osalla hevosistahan Lymiessä on rakennekuvat, vaikka osalla aivan kauheatkin, mutta ajattelin jokaisen rakennekuvallisen ainakin kerran ilmoittaa näyttelyihin, ja katsoa tuleeko menestystä vai jäädäänkö häntäsijoille.

 Ja mitä rakenteisiin tulee, olen aivan onneton arvioimaan esimerkiksi tekkejen ja friisien rakenteita. Näille roduille näyttelyitä tuntuu piisaavan, joten olen päässyt kokeilemaan onnea kyseisten rotujen kanssa, vaikka yleensä ilman menestystä jäädäänkin.

Loistava esimerkki friisitamma Friedhof Kleinkind, jonka ilmoitin jopa neljään näyttelyyn, aina yhtä huonolla tuloksella palaten. Noh, tämän tamman näyttelyt olivat ainakin tässä, mutta enpä aikaisemmin ole tainnut törmätä 26 pisteen arvosteluun, hurja tulos!
Mutta friisiläisille luokkia siis tuntuu riittävän. Ainakin oman friisikannan näyttelyttämiseen.

Ongelmaksi nousee enemmänkin harvinaisemmat rodut, esimerkiksi irish draught-ori Colm Dohlmann. Ori on komea kuin mikä, muttei meinaa mahtua mihinkään luokkaan. Kaikki luokat mihin vain puoliverisiä tai suomenhevosia saa ilmoittaa, tuntuvat täyttyvän viidessä minuutissa. No, takana yhdet näyttelyt ja sijaksi seitsemäs, mutta jos mainintaan "sertin arvoinen" luotetaan, yritetään vielä tulevaisuudessakin muutamaan luokkaan mahtua.

Amerikanponitamma Zaninah Fire Fieldsin irtoSERT ei sen sijaan suurikaan yllätys ollut, eli tälle tammalle odotan nyt ainakin kantakirjausta.

Rakas kasvattini campolino Modesto do Lymie kävi kaksissa näyttelyissä. Muut hevoset-luokassa menestys jäi saamatta, mutta harvinaisten hevosorien luokassa ori pääsi kolmanneksi ja irtoSERTille. Näistä en nyt tiedä mihin luottaa, mutta ehkä kolmas näyttely antaisi hieman suuntaa lisää. Totta kai toivoisin vain onnea ja menestystä kasvatilleni, ja olisihan se hienoa tiettävästi ensimmäinen kantakirjattu campolino virtuaalimaailmassa omistaa. Ja tästä pääsisinkin aiheeseen, miksen vieläkään ole törmännyt Ionicia lukuun ottamatta campolinon omistajaan, mutta jätänpä sen nyt toiseen kertaan...

Morganit ovat myös menestyneet näyttelyissä, tai ne huimat kaksi kolmesta, joita näyttelyihin olen ilmoittanut. Mutta sitä en edes ihmettele, koska internetti on täynnä toinen toistaan komeammin poseeraavaa morgania.

Rakennehirvitysten kanssa näyttelyihin

Tuli ilmoitettua tuossa taannoin kaikki rakennekuvan omaavat teket näyttelyihin, Marvellous Herrings kun sellaiset sekä NJ:ssä kuin VSN:ssä laittoi pystyyn.

Ahaltekeillähän vaaditaan tietynlaista kuivuutta, luikkuutta, joutsenkauloja sun muita omituisuuksia. Itse taas rakastan muhkuja ja jyhkeitä hevosrotuja, joista tekke on aivan toisessa ääripäässä.
Eli vaikka tietäisin rotumääritelmän ja ihanneteken rakenteen, jotenkin aina käsiini eksyy raskaamman rakenteen omaavia ja hups, ne ovatkin jo lisätty hevosen sivuille.

Asiaan melkein liittyen, totta puhuen oli yllätys, että kasvatti Maxim Lymie oli koko näyttelyiden "voittaja", eli SW1, pisteillä 4,5+5+4,5+4,5+5+5+5+4,5+3,5+4 = 45,5p. Taitaa olla huipuimmat pisteet ikinä, mitä hevosiini tulee, tosin, taisi olla toinen kerta kun VSN:n alaisiin osallistuin, jos totta puhutaan.

Hämmenystäni tuli lisäämään se, että kaksi muutakin hevostani pääsi RCH-maininnoille.

RCH Lev Bogdan 3,5+4+5+5+4,5+4,5+4,5+3,5+3+3 = 40.5p
RCH Sacha Lymie 4+5+4,5+4+4+4+4+3,5+3,5+3,5 = 40p

Ja, kuinka ollakkaan, en ihmetellyt ettei orit Krem Muzhenek (komeanvärinen neliöpääni) ja Nikolay Lymie  (vänkyräsäärinen ja minikokoinen tekkeponi) menestyneet, mutta saimme ainakin olla kunnian kummassakin oriluokassa viimeisiä. Onhan sekin nyt saavutus sinällään.

Eli vaikka suurin osa tekeistäni omistaa rakennekuvat joista ei saa selvää, onko kuvass tekke vai keittiöjakkara, on muutama hevonen silti jaksanut ilahduttavasti menestyä näyttelyissä

En ole pettynyt tuloksiin, päinvastoin, ja vielä kun ottaa huomioon, etten yhdeltäkään tekkefarmilta ole esimerkiksi kuvalupia saanut, ts. kysynyt, vaan penkonut jotain rakennekuvan tapaista vain internetin syövereistä ja lätkäissyt hevosille.


Toisaalta en juurikaan ole aikaisemmin näyttelyissä edes kisaillut, mutta tässä muutaman kokemuksen jälkeen voisin sanoa niitä ihan mukavana pitäväni. Saanpahan jonkinlaista täytettä edes joidenkin hevosten sivuille ja onhan toki kantakirjapalkinnot sun muut meriitit hauskoja, vaikka virtuaalimaailmassa vain ollaankin.